Taas lapset pihalla näät,ikkunas alla leikkivän leikkejään.Taas siihen
paikallesi ikkunaan jäät.Lennät vuosien taa,ne muistot päivittäin sut
valtaansa saa.Ne joutsenlauluun etsii taas laulajaa.Etsii taas laulajaa

Nuo hetket syntymästä kuolemaan,kun silmäluomiin heijastuu,saa toiset
uskomaan kai Jumalaan.Toiset saatanaan tai ihan mihin vaan,muttei kuitenkaan
Tähän maailmaan.Sä kerran löysit myös sen tuon puolen vuosisadan rakkauden.
Sun oli helppo olla onnellinen.Olla onnellinen.

On enää valokuvat kellastuneet,selaat taas uudelleen.Ja taas uudelleen.
Et ehkä sääliäni kaipaa,ei se saa tuskaa puutumaan.Tuo tuska laulun tämän
kirjoittaa.Tuo tuska kiinni saa kenet vaan!Tuo tuska kiinni saa

Suruhuntus näät,se viisi vuotta sitten sai hengittää.Sut joutsenlaulu
sai silloin itkemään.Sai sut itkemään.Tahtoisit olla niin kuin silloinkin,
kun petyit huntuun valkoiseen.Se on jäänyt jo ajan jalkoihin,niinkuin sinäkin

Tahtoisin yrittäämä,etttä silloin veden pinnalle jään.Kun joen tulvivan
mä tuomistaan nään.kun joen tulvivan nään.Nuo naiset marketeissa kärryineen,
ja miehet kantabaareissaan.Nuoruudenlähteestä kai haavailee ja tuska laimenee
tai ihan miten vaan.Taas hetken lähempänä kuolemaa,ei haihdu tuska milloinkaan
Tuo tuska tämän laulun kirjoittaa.Tuo tuska kiinni saa
kenet vaan.Tuo tuska kiinni saa kenet haluaa!